Anna minun saada pitää tämä onnellinen hetki. Hetki joka saa uskomaan että minulla on sanottavaa, että joku kuuntelee. Hetki jolloin uskallan paljastaa itseni ja että se joku osaa siitä nauttia yhtä paljon kuin mitä minä nautin, kun annan koskettaa. Anna minun selvitä seuraavaan hetkeen niin etten kadu sitä kaikkea mitä annoin tai sanoin.
Anna luojani minun olla ylpeä itsestäni, anna minun kantaa itseni ehjänä, anna minun nauttia siitä mitä olen.
Anna minulle rauha.
Luojani
Luke
Luke ja minä, edelleen rakastan sitä miestä. Mutta ystävänä, ja helvetin paljon parempi näin. Luke on korvaamaton keskustelukumppani ja maailman en tiedä, parasta se vain on 
Mutta luulenpa että olen taas kerran rakastumaan päin erääseen toiseen.
“Se että olen rakastanut monia, ei tee minusta huonomaineista. Se että niin moni on rakastanut minua takaisin, tekee minusta onnekkaan.”
Kaikkea sitä
Aikaa on vierähtänyt, enkä edes taida osata käyttää enää tätä sivustoa. Haluaisin kuitenkin taas kirjoittaa, joten tämä artikkeli harjoituskappaleena.
En halua sen kummemmin kirjoitella kesän tapahtumista, ne ovat minulle tarpeettomia.Mutta tässä tulee massapostituksena muutamat terveiset elämästäni jotka haluan muistaa itsekin.
